Yleisimpiä kysymyksiä kaivoveden tutkimisesta

Oheisessa kysymys-vastaus-patteristossa on monin paikoin turvauduttu suoriin lainauksiin Kysymyksiä kaivoista -kirjan sisällöstä.

Mitä kaivovedessä kannattaa tutkia?

Vedestä tutkitaan eri tilanteissa eri aineita. Kolmen vuoden välein tehtävässä rutiinitutkimuksessa kannattaa mitata bakteerien määrä, pH, väri, sähkönjohtavuus, sameus ja permanganaattiluku. Kuuden vuoden välein on hyvä tutkia edellisten lisäksi myös typpiyhdisteet, alkaliteetti, veden kovuus, happi, rauta, mangaani, kloridi ja fluoridi. Kallioporakaivoista tutkitaan edellisten lisäksi arseeni, uraani ja radon, jos on syytä epäillä, että näitä aineita on pohjavedessä. STUK suosittelee radon- ja uraanipitoisuuden mittaamista jokaisesta porakaivosta.
Lue lisää >>

Vaikuttavatko vuodenajat kaivoveden laatuun?

Vuodenajoilla on vaikutuksensa kaivoveden laatuun. Runsassateisina ja/tai -lumisina vuosina sade- ja sulamisvedet voivat nostaa pohjaveden pinnan korkeutta ja vaikuttaa sen virtaussuuntiin ja -rakenteisiin sekä toisaalta aiheuttaa veden valuntaa tavanomaista kauempaa. Vastaavalla tavalla vähäsateisuus ja kuivuus voivat vaikuttaa pohjaveteen.

Kysymyksiä kaivoista 64: Vaikuttavatko vuodenajat tai sateet kaivoveden laatuun?

Kaivoveden laatu voi vaihdella vuodenaikojen mukaan. Keväällä ja syksyllä maaperään imeytyy runsaasti sulamis- ja sadevesiä. Pintavalumien päätyminen kaivoveteen huonontaa veden mikrobiologista ja kemiallista laatua.

Kaivoveden laatu voi huonontua myös pitkinä kuivina kausina. Pohjaveden virtaussuunnat saattavat vesivarastojen ehtymisen myötä muuttua ja kaivoon voi kulkeutua huonolaatuisempaa vettä. Kuivina kausina veden laatu voi heiketä myös siitä syystä, että kaivoon kulkeutuu kauemmin maa- tai kallioperässä ollutta vähähappista vettä. Vähähappisessa vedessä on haju-, rauta- ja mangaanihaittoja.

Mikä on porakaivo?

Porakaivo porataan syvälle kallioon. Porakaivoja käytetään alueilla, joilla veden saanti on muuten hankalaa. Porakaivon syvyys on yleensä 20–150 metriä. Veden laatua ja saatavuutta ei voi tarkistaa ennen porausta. Porakaivojen vesissä saattaa olla epätavallisen paljon erilaisia maaperästä liuenneita aineita, kuten fluoridia, natriumia, kloridia, radonia, arseenia ja uraania.

Mikä on hyvä kaivon paikka?

Kun pohdit kaivon paikkaa, tutustu seuraaviin puolueettomiin lähteisiin. Autamme mielellämme, kun sinulla on kaivoveden laatuun liittyviä tutkimustarpeita.

Alla lisää kaivoveden laatuun liittyviä kysymyksiä.  Vesi.fi-sivustolta löytyy SYKEn tuottama kaivoveden analyysitulkki!
Entä, jos kaivovesi on keltaista?

Kaivoveden kellertymisen tai keltaisuuden takana on hyvin usein korkea rautapitoisuus. Toki eloperäisen maa-aineksen eli humuksen määrä ja laatu voivat myös aiheuttaa keltaisuutta kaivoveteen. Jos kaivoveden laatu muuttuu ja/tai keltaisuus yllättäen lisääntyy, vesi kannattaa tutkituttaa. Kaivovedessä olevan raudan ja humuksen poistamiseksi on tarjolla ratkaisuja.

Entä, jos kaivovesi on harmaata?
Kysymyksiä kaivoista 72: Minkä takia vesi on mustaa tai harmaata?

Veden musta väri johtuu usein mangaanista. Vaikka kaivovedessä ei olisikaan mangaania paljon, hanavedessä sitä voi olla välillä suuriakin määriä. Tämä johtuu siitä, että maabakteerit keräävät itseensä vesisäiliössä tai putkistossa mangaania. Vedenpaineen vaihdellessa nämä bakteerikerääntymät voivat irrota kasvupaikastaan ja kulkeutua veden mukana. Tämä näkyy mustana sakkana, joka on hieman öljymäisen tuntuinen ja haisee usein pahalle. Välillä mangaanisakka voi tulla esiin mustina kiteinä. Mangaania voi poistaa suodatuksen avulla.

Veden tumma väri voi johtua myös siitä, että kallioporakaivo on porattu mustaan kivilajiin. Kalliosta irronnut hienojakoinen porauspöly näkyy tummana värinä lyhyen aikaa porauksen jälkeen.

Mitä jos kaivovesi haisee kananmunalle tai rikille?  ks. KK80 kpl 4
Kysymyksiä kaivoista 80: Voiko pahanhajuista vettä käyttää?

Maku- ja hajuaisti ovat hyviä mittareita kaivoveden laadulle, mutta kaikkia vedenlaadun muutoksia ei maista, haista tai näe, minkä vuoksi kaivoveden tutkituttaminen 3–6 vuoden välein on tärkeää. Veden maun ja hajun muuttumisen syy kannattaa aina selvittää.

Kun haitta ilmenee, tulee ensin selvittää, onko kaivon ympäristössä tapahtunut muutoksia ja tarkastaa kaivon rakenteet. Jos vettä saa otettua suoraan kaivosta, voi verrata, maistuuko ja haiseeko suoraan kaivosta otettu vesi samalle kuin hanavesi. Näin selviää, onko vika kaivovedessä vai putkistossa.

Veden pahan hajun voivat aiheuttaa rikkivety, suon läheisyys, hapeton vesi, mangaani tai pintavesien kulkeutuminen kaivoon. Jos vesi haisee mudalle, kyse on yleensä pintavesien pääsystä kaivoon. Saunavedet aiheuttavat hajuhaitan lisäksi usein veden samenemista. Keittäminen ei puhdista likaantunutta vettä, mutta riittävän pitkä keittoaika tuhoaa vedessä esiintyvät mahdolliset taudinaiheuttajamikrobit. Suositeltava keittoaika monille taudinaiheuttajille on noin viisi minuuttia. Jos kaivoon pääsee pintavesiä tai pesuvesiä, tilanne tulee korjata kunnostamalla kaivo ja mahdollisuuksien mukaan siirtämällä saastelähde pois kaivon läheisyydestä. Jätevesien pääsy kaivoon voi aiheuttaa erittäin tympeän hajun veteen. Jos kaivo on saastunut jätevesillä, kaivo on yleensä siirrettävä toiseen paikkaan.

Veden haistessa mädälle kananmunalle kyseessä on rikkivety, jota tulee maa- tai kallioperästä etenkin kallioporakaivojen veteen. Suoalueiden läheisyydessä rikkivetyongelmat ovat yleisiä. Myös jotkin kivilajit, kuten mustaliuskeet, sisältävät rikkiä. Kaivossa voi olla rikkivetyongelmia, jos se porataan tällaiseen kallioon. Rikkivety on kaasuna vedessä ja vapautuu ilmaan vettä käytettäessä. Se ei aiheuta terveydellistä riskiä, vaikka haju onkin epämiellyttävä. Juomavedestä hajun saa pois keittämällä, jolloin kaasut vapautuvat paremmin vedestä ilmaan. Rikkivedyn hajua saattaa esiintyä ajoittain ja se  johtuu luonnollisesta pohjaveden määrän ja virtauksen vaihtelusta. Mikäli haitta on pysyvä, vesi kannattaa ilmastaa, jolloin haju häviää tehokkaasti.

Kysymyksiä kaivoista 68: Miksi kaivovesi on tunkkaisen makuista?

Kaivoveden tunkkainen maku aiheutuu siitä, että vedessä ei ole happea. Hapetonta vettä on usein savimaiden kaivoissa, sillä tiiviissä savikerroksissa sadeveden sisältämä happi ei pääse kulkeutumaan pohjavesikerroksiin. Maaperän orgaaninen aines ja maahan joutuneet lika-aineet kuluttavat hajotessaan happea. Suon läheisyys voi myös vaikuttaa veden laatuun antaen tunkkaista makua. Tunkkainen maku voi hävitä, kun huolehditaan ilman vaihtumisesta kaivossa.

Entä, jos kaivovesi poreilee?
Kysymyksiä kaivoista 69: Miksi kaivovesi on aluksi sameaa tai poreilee, kun sitä laskee hanasta lasiin?

Kaivoveden sameus johtuu ilmakuplista. Hanassa on usein sekoittaja tai poresuutin, joka sekoittaa ilmaa veteen. Kun pienet ilmakuplat alkavat nousta veden pinnalle, se näkyy samentuman ‘nousemisena’ kohti veden pintaa, ja vesi kirkastuu.

Kaivoveden poreilu voi aiheutua myös painesäiliössä olevan ilman vaikutuksesta. Erittäin runsas alumiinipitoisuus voi aiheuttaa vaaleaa sameutta veteen.

Miksi kaivovesi on sameaa?
Kysymyksiä kaivoista 70: Mistä aiheutuu veden pysyvä, maitomainen sameus?

Vanhojen talojen vesijohdoissa on voitu käyttää rautaputkia, joiden sisäpinta on sinkitty. Sinkitys liukenee vähitellen veteen, ja sinkki voi näkyä vedessä valkoisena, maitomaisena samentumana. Veden sinkkipitoisuus kannattaa mittauttaa, jos vesi on sameaa.

Kaivoveden sameus voi aiheutua myös saviaineksen pääsemisestä kaivoon. Routa voi liikuttaa kaivonrenkaita niin, että niiden välistä kulkeutuu saviainesta kaivoon.

Savi voi myös kulkeutua kaivon ympärillä olevan sorakerroksen läpi. Lisäksi jätevesien vaikutus voi näkyä veden maitomaisena samentumana.

Lähteet

 

Jäikö vielä jokin mietityttämään?

Ota yhteyttä asiakaspalveluumme puhelimitse tai sähköpostitse.

LUVYLab asiakaspalvelu

LUVYLab asiakaspalvelu

Asiakaspalvelu

Milla, Kaisa, Mira ja Helmiina
laboratorio@luvylab.fi
p. 019 323 895