Jokapäiväinen juomavetesi

Puhdasta juomavettä Sinulle!

Meillä kaikilla on tarve ja oikeus puhtaaseen juomaveteen. Kunnallistekniikan piirissä asuva saa olla asian suhteen varsin huoletta, sillä vesilaitokset tarkkailevat ja tutkivat jakamansa veden laatua säännöllisesti, systemaattisesti ja yksityiskohtaisesti kantaen vastuun sen juomakelpoisuudesta ja turvallisuudesta.  Haja-asutusalueiden asukas sitä vastoin on itse vastuussa omasta vesihuollostaan ja kaivovetensä laadusta. Jokainen perheenjäsen nauttii kuitenkin vettä helposti kaksi litraa tai ylikin joka ikinen päivä juomaveden, teen, kahvin ja kotona valmistetun ruuan muodossa. Se on aikamoinen määrä. Siksi kenellekään ei soisi olevan samantekevää millaista nautittu vesi on laadultaan. Juomavesi on tärkein elintarvikkeemme, ja tästä syystä sen turvallisuuteen ja terveellisyyteen tulisi suhtautua vähintään samalla vakavuudella kuin päivän pääaterioiden koostamiseen.

Suomen ympäristökeskus (SYKE) suosittelee kaivonomistajia tutkituttamaan kaivovetensä vähintään kolmen vuoden välein. Moni meistä ajattelee, että joskus aikoinaan kertaalleen tutkittu ja hyväksi todettu kaivovesi pysyy laadultaan hyvänä jatkossakin, mutta näin ei valitettavasti välttämättä ole. Sekä maa- että kallioperässä tapahtuu muutoksia, jotka voivat vaikuttaa pohjaveden virtauksiin ja sitä kautta myös kaivoveden laatuun.  Lukuisat tekijät, kuten kaivon syvyys ja sijainti sekä rakenteiden kunto, voivat osaltaan olla vaikuttamassa kaivoveden laatuun ja siinä tapahtuviin muutoksiin.  Myös vuodenajoilla on vaikutuksensa sade- ja sulamisvesimäärien vaihteluiden sekä toisaalta pitkittyneiden kuivakausien takia.

Millaista sen juomaveden sitten tulisi olla? Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) säätelee lakiin perustuvin asetuksin juomaveden laatukriteereitä, joiden joukossa on sekä vaatimuksia että tavoitteita eli suosituksia. Juomaveden mikrobiologisena laatuvaatimuksena on, ettei se saa sisältää suolistoperäisiä mikro-organismeja.  Näiden indikaationa tutkitaan Escherichia coli sekä enterokokit, joita kumpaakaan bakteeria ei siis saa vedestä löytyä (0 pmy/100 mL; pmy = pesäkkeen muodostava yksikkö).  Kemiallisia laatuvaatimuksia on asetettu monia, joista yksityiskaivojen kannalta oleellisimpia ovat arseeni (< 0,01 mg/L), fluoridi (< 1,5 mg/L), nitraatti (< 50 mg/L) ja nitriitti (< 0,5 mg/L). Laatusuositukset koskevat puolestaan muita koliformisia bakteereja (< 100 pmy/100 mL), ammoniumia (< 0,5 mg/L), kloridia (< 100 mg/L), kemiallista hapenkulutusta (< 5 mg/L), mangaania (< 0,1 mg/L), radonia (< 1000 Bq/L) ja rautaa (< 0,4 mg/L). Vesi ei myöskään saisi olla erityisen syövyttävää, minkä indikaationa tutkitaan peruspaketeissa yleensä kloridin lisäksi veden happamuus eli pH (6,5–9,5) sekä sähkönjohtokyky ja kovuus.

Paitsi säännöllisesti muutamien vuosien välein, kaivovesi on syytä tutkituttaa myös silloin, jos sen laatu selvästi ja äkillisesti muuttuu esim. siten, että siihen ilmaantuu vierasta hajua ja makua tai siitä tulee selvästi värillistä tai sameaa.  Lisäksi kaivoveden laatu on tarpeen tutkituttaa, kun perheeseen on syntymässä lapsi tai kun tontilla ollaan tekemässä kiinteistökauppoja.

Jokapäiväinen juomavetesi on tärkeä asia.  Pitämällä siitä huolta huolehdit itsestäsi ja läheisistäsi.

 

Tuo kaivovetesi LUVYLabiin.
Me tutkimme sen juomakelpoisuuden.  Sinä haluat tietää.

Tutustu tutkimuspaketteihimme!

 

Kaipaatko lisätietoa analysoitavista suureista?  Tutustu SYKEn analyysitulkkiin!

 

Kysyttävää?   Laita viestiä tai soita!